Kompostointi

Kompostointiohjeita pienkompostoreiden haltijoille
Tyhjän kompostorin täyttäminen aloitetaan laittamalla pohjalle karkeaa seosainetta 5-15 cm.
Mitä pienikokoisempia jätepartikkelit ovat, sen nopeammin ne kompostoituvat. Kompostoitava materiaali ympäristöineen sisältää yleensä tarpeellisen määrän lahottajaeliöitä. Ne vaativat monipuolista ravintoa, jotta ne pystyisivät toimimaan tehokkaasti.
Talousjätteissä ja vihreissä kasvinosissa on yleensä runsaasti typpeä ja kuolleissa kasvinosissa on runsaasti hiiltä. Yhdistämällä näitä sopivassa suhteessa saadaan otolliset olosuhteet kompostin ravinnetasapainolle.
Jos typpeä on liikaa, pieneliöt eivät pysty käyttämään kaikkea sitä ja tällöin syntyy ammoniakkiylimäärä (haisee). Kun hiiltä on suhteessa liikaa, kompostoituminen hidastuu.

Biojäteastiaa tyhjennettäessä jätteet kannattaa vähän levittää, ettei tiiviitä, helposti mätänemään alkavia pesäkkeitä synny.
Jäte peitetään aina seosaineella. Sitä käytetään kompostimassan kosteuden ja happitilanteen tasapainottamiseen. Kun jätettä on tarpeeksi paljon, massa lämpenee muutamassa päivässä.
Jos massa tuntuu tiiviiltä, seosainetta voi käyttää enemmän ja välillä voi pöyhiä. Etenkin silloin, kun jätettä kertyy paljon, kerran viikossa tapahtuva pöyhiminen on hyväksi.
Sopiva kosteus todetaan esim. puristamalla nyrkillistä kompostimassaa, jos siitä irtoaa pari tippaa nestettä, se on sopivan kosteaa.

Jatkuvasti täytettävän kompostin sopiva lämpötila on 40-70°C. Lahoaminen on nopeinta 35°-50°C:ssa. Jos jätettä on talvella vähän ja komposti alkaa jäähtyä, lisäravinteilla (esim. heräte, lannoite, virtsa) voidaan ylläpitää toimintaa.
Kypsyessään komposti painuu kasaan jopa viidesosaan alkuperäisestä. Keväällä yksi parhaimpia keinoja jäätyneen kompostin herättämiseksi on käyttää vaihdettavaa kuumavesikanisteria kompostorissa. Muutama päivä peräjälkeen kanisterin vesi lämmitetään uudelleen ja kompostoituminen alkaa jälleen.

Seosaineita

Seosaineita käytetään kompostin ilmavuuden ja kosteusolojen parantamiseen. Mitä märempää tai typpipitoisempaa jäte on, sitä enemmän seosainetta käytetään. Käymäläjätteelle kannattaa käyttää happamia aineita, koska ne poistavat parhaiten hajua. Seosainetta käytetään keskimäärin kolmannes jätteen määrästä.

• Haravointijäte (pelkät lehdet tiivistyvät, ruohonleikkuujäte ei seosainetta)
• Kutterinlastu/sahanpuru (lahoaa hitaasti, hieno puru on huonoa)
• Turve (vain karkeana, jäätyy helposti talvella)
• Kuorike
• Vanha komposti
• Olki/ruoko silputtuna
• Puuhake (hienojakeinen parasta biojätekompostiin)

Tyhjennys ja jälkikypsytys

Kompostin kypsyminen kestää muutamasta kuukaudesta pariin vuoteen riippuen olosuhteista, raaka-aineista ja halutusta lopputuloksesta. Nopean hajoamisvaiheen jälkeen suositellaan yleensä 6 kk varastointia. Jos käytettävissä on kaksi kompostoria, toisen voi jättää kypsymään, kun toista täytetään. Jos käytössä on vain yksi, se tyhjennetään kasaan jälkikypsymään. Jälkikypsennys riippuu tietenkin halutusta käyttötarkoituksesta.

Kompostikäymälöiden valmistajia, maahantuojia ja myyjiä löydät täältä.

Kompostorin valintaopas ja tee-se-itse kompostorin teko-ohjeet www.phj.fi