Hyppää sisältöön

Tältä sivulta löydät viimeisimmät kaupungin tiedotteet. Kaupungin ilmoitukset löydät ilmoitustaululta

Seudullisen varhaiskasvatuksen arviointikyselyn tulokset on julkaistu. Tammi-Helmikuussa toteutetussa kyselyssä lapset, vanhemmat ja varhaiskasvattajat pääsivät arvioimaan alle kouluikäisten varhaiskasvatusta

- Meillä lapset kertoivat, että hoitopaikkaan on kiva tulla ja että oppiminen on mukavaa, iloitsee varhaiskasvatusjohtaja Miia Kemppi Orimattilan tuloksista.

- He toivoivat lisää mahdollisuuksia käyttää tablettia ja suunnitella yhdessä, mitä päivän aikana tehdään. Lisäksi he toivoivat pääsevänsä liikkumaan enemmän, Kemppi kertoo esimerkkejä palautteesta.

Huoltajien vastauksissa vahvuudeksi nousi hyvä hoito ja ryhmän turvallinen, tukeva ja välittävä ilmapiiri.

- Vanhemmat kokivat, että henkilöstö arvostaa vanhempien kasvatusnäkemyksiä ja että heillä on mahdollisuus keskustella luottamuksellisesti lastensa asioista, Kemppi kertoo.

Kehittämiskohteissa nousi esiin mm. tiedon saanti lapsen päivästä ja perheiden osallistamisen vahvistaminen.

- Lisäksi piha-alueista ja välineistöstä toivottiin monipuolisempia ja turvallisempia, Kemppi luettelee.

Huoltajien vastausten perusteella yleisarvosanaksi saatiin 8.78. Arvosana nousi hieman edellisvuodesta. Henkilöstön antama yleisarvosana 8.65 oli lähes sama kuin viime vuonna.

- Henkilökunnan huoli liittyi sekä omaan jaksamiseen että lasten hyvinvointiin. Vastaajat toivoivat selkeitä ohjeita ongelmatilanteisiin ja olivat huolissaan siitä, että jokainen lapsi saisi tarvitsemansa tuen.

Henkilökunta antoi kiitosta työyhteisön kannustavasta ja avoimesta ilmapiiristä.

- Lisäksi toimintakulttuuri koettiin lasten osallisuutta arvostavaksi, Kemppi iloitsee.

Vahvuutena hyvä hoito

Päijät-Hämeen kaikki kunnalliset varhaiskasvatuksen järjestäjät sekä Iitin kunta toteuttivat yhdessä varhaiskasvatuksen arviointikyselyn 3-5-vuotiaille lapsille, huoltajille ja varhaiskasvatushenkilöstölle. Tulosten perusteella vahvuuksia koko Päijät-Hämeessä ovat varhaiskasvatuspaikassa saatu hyvä hoito, lapsiryhmissä ilmenevä turvallinen ja välittävä ilmapiiri sekä lapsia koskevan keskustelun luottamuksellisuus henkilöstön kanssa.

Orimattilan vastaukset olivat linjassa koko alueen vastausten kanssa. Parannettavaa löytyy eniten osallisuuden tunteen vahvistamisessa. Kaikki vastaajaryhmät, niin lapset, huoltajat kuin henkilöstökin haluaisivat olla nykyistä enemmän vaikuttamassa itseään ja omaa toimintaympäristöään koskeviin asioihin.

Huoltajat kaipasivat lisäksi enemmän tietoa lapsensa hoitopäivästä. Henkilöstön osalta kehittämisen painopisteeksi nousi digiosaamisen lisääminen.

Henkilöstön vastausten mukaan moniammatillinen yhteistyö lasten yksilölliseksi tukemiseksi ja auttamiseksi toimii hyvin ja myös huoltajien mukaan lapsilla on mahdollisuus saada tukea kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Lasten mielestä aikuiset ovat mukavia ja auttavat, kun apua tarvitsee. Kaikkien vastaajaryhmien mielestä liikkuminen ja leikki ovat tärkeä osa lasten päivää. Nämä asiat korostuvat myös varhaiskasvatussuunnitelmassa.

Kyselyyn yli 5 000 vastausta

Arviointikyselyyn osallistui kaikkiaan 5 390 vastaajaa, joista 2 462 iältään 3–5-vuotiasta lasta, 1 872 huoltajaa ja 1 056 oli opetus- ja hoitohenkilöstöön kuuluvaa. Orimattilassa huoltajien vastausinto oli hieman pudonnut, mutta henkilöstö vastasi kyselyyn aiempaa aktiivisemmin. Erityisesti perhepäivähoitajien vastausprosentti oli noussut. Orimattilassa lapsia vastasi tänä vuonna 80 lasta enemmän kuin 2017.

Kemppi koki kyselyn erittäin hyödyllisenä.

- On hienoa, että saimme runsaasti vastauksia. Olen erittäin iloinen ja ylpeä henkilökunnastamme, joka sai paljon kiitosta lasten aidosta ja välittävästä kohtaamisesta. Saimme kokonaisuudessaan paljon hyvää palautetta, mutta myös kehittämiskohteet nousivat selkeästi esille, Kemppi kiittelee.

Kyselyn avulla tuotetaan arviointitietoa kuntien varhaiskasvatuspalvelujen kehittämistyön tueksi. Tarkoituksena on varhaiskasvatuksen piirissä olevien lasten hyvinvoinnin, kehityksen ja oppimisen edellytysten edistäminen sekä tiedon tuottaminen poliittisen päätöksenteon pohjaksi.

- Käymme vastaukset läpi jokaisessa varhaiskasvatusyksikössä. Pohdimme vastausten perusteella kehittämiskohteet seuraavalle vuodelle, Kemppi kertoo.

- Ensi toimintakauden painopistealueena tulee varmasti olemaan vuorovaikutus ja osallisuus, niin lasten kuin huoltajien ja henkilöstönkin kanssa.