Hyppää sisältöön

Päiväkotilasten lautasilta menee vuodessa noin 2 300 kiloa ruokaa biojätteeseen, koululaisilta 1 300 kiloa. Jos ruuan hintaan lasketaan mukaan sen raaka-aineet, keittiöhenkilökunnan palkat, tilojen vuokrat ja muut ateriapalvelun menot, ruuan hinnaksi tulee 8,2 e/kg. Vuodessa ylimääräistä laskua kertyy kaupungille siis lähes 30 000 euroa.

- Sillä rahalla pystyttäisiin tarjoamaan esimerkiksi huomattavasti enemmän luomutuotteita, ruokapalvelupäällikkö Elina Lempiäinen toteaa surullisena.

Ateriapalvelut mittaa syntyvän biojätteen määrää kaksi kertaa vuodessa ja syksyn mittaus tapahtuu tällä viikolla. Viimeksi mittaus tehtiin huhtikuussa. Syksyn biojätemittauksen tulokset julkaistaan kahden viikon kuluttua.

Uusia käytäntöjä

Vaikka biojätteen määrä on edelleen valtava, se on tippunut kouluissa huomattavasti. Viime vuoden syksyn mittauksen ja sen mukaan lasketun arvion perusteella kouluissa lasten lautasilta meni biojätteeseen noin 3 000 kiloa.

Ateriapalvelut testasivat kolmella koululla käytäntöä, jossa viikon pienin biojätemäärä palkittiin ylimääräisellä herkkupalkinnolla. Vertailukoululla biojäteämpäriin kertyi kymmenkertainen määrä ruokaa.

- Huipputulos tehtiin Järvikunnan koululla, siellä viikon aikana biojäteastiaan kertyi ruokaa vain 2g/oppilas. On mahtavaa huomata, että voimme vaikuttaa määrään yhdessä opettajien kanssa sekä ohjauksella että erilaisilla tempauksilla, Lempiäinen iloitsee.

- Toivon, myös kodeissa opetetaan ottamaan lautaselle vain se määrä ruokaa, kuin jaksaa syödä. Ruokailutapojen kasvatusvastuu on yhteinen projektimme, hän pohtii.

Ongelmana poissaolot

Päiväkodeissa lautasilta roskiin menevän ruuan lisäksi ongelma on tarjoiluastioihin jäävä ruoka. Tällä hetkellä lähes 8 000 kiloa ruokaa jää ilman syöjää.

- Meillä on tarkat lapsimäärät ja annoskoot, mutta lisäksi tarvitsisimme tiedot kaikista lasten poissaoloista, Lempiäinen selventää.

Elokuussa käyttöönotetun täsmällisemmän hoitoaikojen ilmoittamisen TietoEdun kautta toivotaan osaltaan vähentävän hävikkiä. Lisäksi Lempiäinen toivoo, että lapsia kannustetaan ottamaan ruokansa itse.

- Parasta olisi, jos ruokaa haettaisiin ensin vähän ja jos ruoka maistuu, sitä otettaisiin lisää. Lisäksi meidän pitää pohtia tarkemmin omia prosessejamme. Löytäisimmeköhän esimerkiksi jonkun tahon, joka olisi kiinnostunut ostamaan linjastosta jäljelle jääneen ruuan, hän pohtii.

- Keittiöille jäävän ruoan nollatulokseen emme toki voi päästä, sillä ruoka ei saa loppua kesken.  Mutta ihannetilanne olisi, että kaikki valmistettu ja lautaselle otettu ruoka tulisi syötyä!