Hyppää sisältöön

Orimattilan kaupunginvaltuusto päätti maanantaina 8. kesäkuuta kouluverkon supistamisesta. Itä-Orimattilassa Kuivannon ja Vuorenmäen koulut yhdistetään syksyllä 2022 Vuorenmäelle. Luhtikylän koulu lakkautetaan syksyllä 2021 ja Järvikunnan koulu syksyllä 2024, jolloin Länsi-Orimattilan koulun toiminta alkaisi Hennassa. Tönnön koulu yhdistetään Jokivarren kouluun syksyllä 2025.

Valtuuston päätös kouluverkon supistamisesta on linjanveto. Varsinaiset lakkautuspäätökset tehdään jokaisen koulun kohdalla erikseen, minkä yhteydessä järjestetään asukkaiden kuulemiset.

Orimattilassa toimii tällä hetkellä 10 peruskoulua. Syksyllä 2020 koulutiensä aloittaa ennusteen mukaan 182 oppilasta, kun vuonna 2025 aloittavia on arvion mukaan 124. Viiden vuoden päästä Järvikunnan koulussa aloittaisi 1 ja Luhtikylässä 2 oppilasta. Vuorenmäellä aloittavia olisi ollut 5 ja Tönnössä 20. Kouluverkkoselvityksessä otettiin huomioon sekin, että koulurakennukset vaatisivat investointeja.

Päätökset vaikuttavat myös varhaiskasvatuspalveluiden järjestämiseen. Varhaiskasvatus pyritään säilyttämään Kuivannolla. Artjärven varhaiskasvatus keskitetään Vuorenmäelle.

Kouluverkkoa koskevat äänestykset

Päätös syntyi useiden äänestysten jälkeen. Ensimmäinen äänestys koski kouluverkkopäätöksen siirtämistä syksyyn. Sirkka-Liisa Papinahon (kesk.) siirtoehdotusta kannatti 15 valtuutettua, kun 18 kannatti hallituksen pohjaesitystä.

Susanna Särkinen (sit.) jätti eriävän mielipiteen ja poistui paikalta. Eriävän mielipiteen jättivät paikalta poistuneet Juha Hirvonen (sit), Ville-Petteri Erola (ps.) ja Jari Kaitaranta (ps.). Arja Simo (ps.) jätti eriävän mielipiteen, mutta jäi kokouspaikalle.

Oman siirtoehdotuksensa teki myös Pertti Laaksonen (kd.). Hän ehdotti, että ennen päätöstä Vuorenmäen ja Kuivannon koulujen kustannuksista ja tarvittavista remonteista tehtäisiin luotettava selvitys. Tätä kannattivat Jouni Räsänen (ps.) ja Juha Hämäläinen (kesk.). Pohjaesitys voitti äänin 18–11.

Käsittely jatkui kaupunginhallituksen esityksen pohjalta. Venla Avelin (vihr.) ehdotti Kuivannon ja Vuorenmäen koulujen yhdistämistä vuonna 2023 sekä Kuivannon koulukiinteistön myyntiedellysten ja korjauskustannnusten selvittämistä ennen lakkautuspäätöstä. Ehdotus sisälsi myös varhaiskasvatuksen säilymisen Kuivannolla erona pohjaesitykseen, jossa varhaiskasvatus pyritään säilyttämää. Simola kannatti esitystä.

Seuraava ehdotus tuli Jouni Räsäseltä, joka ehdotti koulujen toiminnan jatkuvan ennallaan. Sari Sikkilä (ps.) ja Esa Heinonen (vihr.) kannattivat ehdotusta, minkä jälkeen Avelinin ja Räsäsen ehdotuksista äänestettiin: Avelin 4, Räsänen 12, tyhjä 13.

Sen jälkeen äänestettiin hallituksen pohjaesityksen ja Räsäsen ehdotuksen välillä, jolloin pohjaesitys voitti äänin 18–11. Eriävän mielipiteen jättivät Laaksonen, Sikkilä ja Räsänen.

Käsittely jatkui Avelinin ehdotuksella, joka koski Länsi-Orimattilan kouluratkaisujen jättämistä pöydälle. Sikkilä ja Simola kannattivat. Pohjaesitys voitti äänestyksessä 18 äänellä, kun Avelinin esitys sai 11 ääntä. Sikkilä ja Heinonen jättivät eriävän mielipiteen.

Käsittely eteni Jussi Vahen (kok.) ehdotuksella Tönnön yhdistämisestä Jokivarren kouluun. Riitta Karjalainen (kok.) ja Jukka Mölsä (kesk.) kannattivat. Äänestyksessä Vahen esitys sai 14, pohjaesitys 13 ja tyhjää äänesti 2. Voittanut esitys vastasi Vahen johtaman sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan aiempaa esitystä kouluverkosta.

Talouden sopeuttamisohjelma hyväksyttiin 

Kouluverkkoa koskevia ratkaisuja edelsi päätös talouden sopeuttamisohjelmasta, joka sisältää 5 miljoonan euron arvosta menoleikkauksia vuosina 2020–2024. Kaupunginvaltuusto päätti hyväksyä sopeuttamisohjelman äänestyksen jälkeen. Susanna Särkinen ehdotti palveluverkkoa koskevan kohdan poistamista. Jari Kaitaranta ja Juha Hirvonen kannattivat esitystä. Äänestyksessä esitys hävisi pohjaesitykselle äänin 19–14. Tyhjää äänesti 1.

Sopeuttamisohjelman kautta kaupunki pyrkii poistamaan vuosittaisen budjettivajeen. Arvion mukaan vajetta on muodostumassa kuluvalle vuodelle 2,3 miljoonaa euroa. Tavoitteena on myös palvelurakenteen mukauttaminen sekä väestökehityksen että palvelutarpeen mukaisiksi.  

Keinoina ovat muun muassa palveluverkon muuttaminen, tilankäytön tehostaminen, investointien siirtäminen, muiden kuin lakisääteisten tehtävien ja henkilöstökulujen karsiminen. Henkilöstöön kohdistuvat vaikutukset käsitellään yhteistoimintamenettelyn kautta. Päätöksen yt-neuvotteluiden aloittamisesta tekee kaupunginhallitus.

Olennaisena osana keinovalikoimassa ovat myös tulo- ja kiinteistöverotusta koskevat linjaukset. Vuoden 2021 verotuksen osalta päätökset tehdään marraskuussa.

Kokouksen pöytäkirja valmistuu lähipäivinä ja on luettavissa kaupungin verkkosivuilla.