Hyppää sisältöön

Kuntavaalien jälkeen pidettiin uudet vaalit, nimittäin eri luottamuspaikkojen täytöt. Niissä kisoissa tietysti äänimäärällä on merkitystä, mutta esimerkiksi maakunnalliset paikat ovat aika lailla arpapeliä.

Allekirjoittanut sai valtakirjan kaupunginhallituksen puheenjohtajaksi. Sen tehtävän hoitaminen ei minulle ole uutta, mutta kesäkuun alussa voimaan tullut kuntalaki asettaa tehtävän hoitajalle aiempaa suuremman vastuun. Lain mukaan puheenjohtaja johtaa poliittista yhteistyötä, jota kunnanhallituksen tehtävien toteuttaminen edellyttää. Kaikki valtuustolle etenevät asiat kulkevat hallituksen valmistelun kautta. Ja kun liki kaikessa kunnan päätöksenteossa on kysymys poliittisluonteisista asioista, siis tarkoituksenmukaisuuksien arvioinnista ja vaihtoehtojen valinnasta, on siinä tehtävällä laajuutta.

Rajanveto kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan työn kesken on periaatteessa selkeä: kaupunginjohtaja vastaa virka- ja ammatillisesta johtamisesta ja puheenjohtaja siis hallituksen työn vaatimasta poliittisesta johtamisesta. Käytännössä rajanvedossa voi syntyä herkästi ongelmia, varsinkin jos henkilökemiat eivät toimi. Aiemman kaksivuotisen puheenjohtajuuteni aikana en tällaista kokenut. Yhteistyö niin Osmo Pieskin kuin valtuuston puheenjohtajan Tapio Malmiharjun kanssa sujui heti alkumetreiltä vaivattomasti.

Suomalainen kunnan johtamismalli on kansainvälisessä vertailussa omanlaisensa. Sitä on osuvasti luonnehdittukin kolmen keisarin valssiksi, siis valtuuston puheenjohtajan, hallituksen puheenjohtajan ja kaupunginjohtajan epäselvien toimivaltuuksien mukaiseksi järjestelmäksi. Hiukan sitä selkeyttää nyt uuteen kuntalakiin ensi kertaa hallituksen puheenjohtajasta otettu, edellä siteerattu säännös täydennettynä hallintosäännön määräyksillä. Kaupunginjohtajan tehtävistä ja asemasta puolestaan on hyvin yksityiskohtaiset säännökset. Valtuuston puheenjohtajan säännösperusteinen toimivalta on valtuuston kokouksen johtaminen.

Vaikuttamista keskusteluin ja kuunnellen

Olen aikanaan virkamiehenä ja sittemmin luottamushenkilönä voinut seurata liki kymmenen erilaisen hallituksen puheenjohtajan toimintaa, aina vuodesta 1977 Aleksi Untamosta viimeksi Tuula Koivuseen. Ennen vuotta 1977 puheenjohtajana toimi kunnanjohtaja. Jokaisella on ollut oma tyylinsä. Puheenjohtaja voi toimia kuten Harri Holkeri aikanaan Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtajana ollessaan totesi: tärkein tehtävä on kaupunginjohtajan tukeminen. Toinen ääripää on sitten aktiivinen kaikkeen puuttuva yleismies, mihin mahdollisuudet tarjoaa kokoaikaisuus (kuten Turussa, Lahdessa ja eräissä muissa kaupungeissa). Oma pyrkimykseni oli ja on eräänlainen keskitie kuvattujen vaihtoehtojen välillä. Kokoaikaista toimintaahan ei Orimattilassa hallintosääntö edes mahdollista.

Työ tapahtuu paljolti keskusteluin, yhteydenpidoin ja erilaisten työryhmien ja toimikuntien kautta, joihin hallituksen puheenjohtaja tehtävänsä puolesta kuuluu. Puheenjohtaja on periaatteessa liki yhtä hyvin informoitu kuin kaupunginjohtaja, sillä lautakuntien ja toimielinten kokousaineisto toimitetaan myös puheenjohtajalle. Hänellä on myös puhe- ja läsnäolo-oikeus niissä.

Kuntaliiton julkaisussa kaupungin johdon työnjaosta on todettu muun ohella seuraavaa: ”Puheenjohtaja edustaa kuntaa ja toimielintä laajempien kokonaisuuksien ja linjauksien kokoajana ja viestittäjänä. Yleensä valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat edustavat yhdessä kunnanjohtajan kanssa kuntaa ulospäin. He esiintyvät mediassa ja pitävät puheita kunnan puolesta. Tällöin puheenjohtajan tehtävässä korostuvat seuraavat seikat: kokonaisnäkemys kunnan kehittämisestä, yhteiset linjaukset – jotka ohittavat omat poliittiset päämäärät – sekä vastuun kantaminen koko organisaatiosta. Kunnan julkisuuskuva ja henkilöstöpolitiikan muotoutuminen riippuu paljon johtavien luottamushenkilöiden esiintymisestä ja kannanotoista.”

Orimattila kasvun asentoon

Puheenjohtajat yhdessä kaupunginjohtajan kanssa antavat siis kasvot kaupungille. Uudet kuntien toimintaan kohdistuvat vaatimukset edellyttävät näiden kasvojen näkymistä niin kaupungin ulkopuolella kuin kaupungin omien rajojen sisällä. Edunvalvonta, kuntien välinen kilpailu, niukkenevat taloudelliset mahdollisuudet, itsehallinnon kaventumiskehitys ja demokratiaan kohdistuvat uhat antavat työtä niin edellä mainituille toimijoille kuin myös kaikille kaupungin luottamushenkilöille ja viranhaltijoille. Viritetään Orimattila-henki vahvalle asennolle!

Aimo Ryynänen

Yhteistyössä kaupungin johdossa