Hyppää sisältöön

Brittiparlamentin mölyävät toimintatavat ovat viime aikoina tulleet meille tutuiksi television uutislähetyksistä. Onneksi näin villiksi ei Orimattilan valtuuston kokouksissa vielä ole mennyt. Sen sijaan some-maailmassa ja kirjejakelussa kunnallispoliittinen keskustelu alkaa olla jo siihen verrattavissa. Päälle päätteeksi asiat usein henkilöidään. Eräät viranhaltijat ovat kokeneet tämän jo jopa työpaikkakiusaamiseksi.

En lähde arvioimaan ovatko syyt tälle turhautuminen omiin vaikutusmahdollisuuksiin (yksin kun ei tuloksia synny), puutteellinen ymmärrys kaupungin toimintatavoista vai luottamushenkilön roolin sisäistämättömyys. Tarkastelen seuraavassa tätä puolta.

Kun äskettäisessä valtuuston kokouslistassa ei ollut kuin 9 kohtaa, kokivat jotkut kokouksen turhaksi. Tätä en allekirjoita.

Kaupungin asioista päätetään kokouksissa. Orimattilankin kokoisessa kaupungissa päätettävien asioiden määrä on niin suuri, että vastuita on jaettava eri tasoille. Tästä työnjaosta on valtuusto päättänyt hyväksyessään kaupungin hallintosäännön. Se noudattaa pääperiaatteissaan yleisesti kunnissa käytössä olevaa mallia.

Olennainen periaate siinä on valiokuntamallin käyttöönotto. Vanhat lautakunnat korvattiin valiokunnilla. Ketkä niissä sitten päättävät? Jäsenet ovat valtuutettuja. Valtuuston valtaa on siten hajautettu.

Jo vuoden 1995 kuntalain, samoin kuin nyt voimassa olevan vuoden 2015 kuntalain periaate on, että valtuusto on periaatepäätösten sekä kunnan ja kuntalaisten kannalta keskeisten päätösten tekijän roolissa. Hyvä luonnehdinta päätösvallan käyttäjän eli politiikan ja hallinnon eli toimeenpanovallan työnjaosta on iskulause: politiikan ei pidä soutaa vaan ohjata.

Muutama luku on hyvä todeta. Viime vuonna valtuuston pöytäkirjoissa oli 81 pykälää, kaupunginhallituksen pöytäkirjoissa 428 pykälää, sivistys- ja hyvinvointivaliokunnan pöytäkirjoissa 149 pykälää, teknisen ja elinvoimavaliokunnan pöytäkirjoissa 153 pykälää ja ympäristövaliokunnan pöytäkirjoissa 383 pykälää. Kaikista niistä siis valtuutetut olivat päättämässä.

Orimattilassa päätösvallan siirto valtuustolta ja hallitukselta valiokunnille ja viranhaltijoille on suhteellisen onnistunut. Näin taataan myös oikeusvarmuus: se taho joka asian parhaiten tuntee, myös päättää asiasta. Työnjako ei myöskään ole ikuinen. Jos tarvetta esiintyy, on hallintosääntöön milloin tahansa tehtävissä muutoksia.

Luottamushenkilön käsikirjassa 2017 Eeva-Leena Vaahtio kirjoittaa naulan kantaan: rivijäseniä ei ole. Jokaisella on tärkeä roolinsa ja vastuunsa asioiden sujumisesta. Jokaisen velvollisuus on tuoda kortensa kekoon.

Valtuuston toimikausi lähestyy puoliväliä. Luottamuksellisen ja rakentavan ilmapiirin aikaansaaminen ei ole vielä liian myöhäistä. Ratkaisua odottavien vaikeiden asioiden lista on pitkä: sosiaali- ja terveyspalveluiden tulevaisuudesta rahoituksen riittävyyteen, Villihiidestä Hennaan ja strategian toteuttamisesta investoinneista selviämiseen. Ne hoituvat vain yhdessä tekemällä.

Luottamuksellista ja rakentavaa ilmapiiriä ei rakenneta kärjekkyydellä, ei myöskään luottamuksellisten tietojen ja keskustelujen vuotamisella ulkopuolisille. Silloin kun kyse ei ole kaikille avoimesta kokouksesta, pöytäkirjojen pitää suurelle yleisölle riittää.

Aimo Ryynänen

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja