Hyppää sisältöön

Orimattilalainen sananlasku ilmaisee kiistämättömän totuuden: Ei se reki kauan tiellä pysy, jota toisesta aisasta veretään. Tätä totuutta voi soveltaa moneen yhteyteen. Teen sen ajankohtaisen terveyttä ja koko yhteiskunnan toimintakykyä uhkaavan kriisin varjossa.

Kolme vuotta sitten neljä valtuustoryhmää (kokoomuksen ja kristillisdemokraattien, keskustan, sosiaalidemokraattien ja vihreiden valtuustoryhmät) sopivat vaalikauden tavoitteista ja toimintatavoista. Optimismi ja vahva yhteinen halu tulevaisuuteen vaikuttamiseen leimasivat sopimusta. Vaalikauden kolmeen kuluneeseen vuoteen sisältyykin konkreettisia askelia. Paikkakunnan elinvoimaisuutta ja viihtyisyyttä on vahvistettu monin tavoin. Keskustaajamassa se on näkynyt monena vuonna vilkkaana maanrakennustoimintana. Keskustaajamaan on investoitu, mutta vielä on yhtä ja toista kesken. Investoinnit maanhankintaan, kaavoitukseen ja kunnallistekniikkaan ovat investointeja tulevaisuuteen. Palveluvarustuskin on vahvistunut.

Tuskin kukaan osasi ennakoida sitä, millaisia ongelmia ja lisäkuluja sisäilmaongelmat toivat. Päätöksentekijöiden on ollut luottaminen ennen muuta käyttäjien kokemaan ja pakko hyväksyä muutosten hintalaput.
Verotulojen vähenemisen ja valtionosuusleikkausten rinnalla näiden yllättävien menojen yhdistelmä on tehnyt tuhoisaa jälkeä kaupungin taloudelle.

Edellisen vaalikauden sote-uudistus ei toteutunut, vaikka sen odotettiin tuovan helpotusta kuntien menoihin. Nyt ollaan tilanteessa, jossa Orimattilan kaltaisten kuntien ikärakenteen seurauksena sosiaali- ja terveydenhuollon menokehitys ylittää kantokyvyn. On laiha lohdutus, että kuntatalous on muissakin kunnissa yhtä suurissa vaikeuksissa.

Miten sitten tästä eteenpäin? Timo Kietäväinen, kunnallistalouden yksi parhaista asiantuntijoista, on äskettäin todennut, että nykyisillä toimintatavoilla ja rakenteilla emme pärjää. Hänen mielestään erityisen tärkeää on uudistaa julkisten palvelujen tuotantotapoja muun muassa erilaisten sähköisten etäpalvelujen avulla ja palvelujen siirtämisellä pyörille. Lisäksi tarvitaan, erityisesti harvaan asutuille alueille, joustoja kelpoisuusehdoissa.

Luonnollisesti kansalaisten terveys- ja muut perustavaa laatua olevat tekijät turvataan, jotta vakansseja yhdistelemällä kyetään huolehtimaan peruspalvelujen toimivuudesta. Tämän suuntaisia keinoja on osittain otettu käyttöön, mutta nyt on otettava aivan uudenlainen ote ja lisättävä vauhtia ihan toiselle tasolle, kuin mitä tähän saakka on tehty. Kuntien tehtävät on kyettävä arvioimaan uudelleen, koska rahat eivät riitä kaikkeen, toteaa Kietäväinen. Kietäväisen ohjeiden mukaiseen uusien tapojen omaksumiseen on muuten valtuustosopimuksessamme jo sitouduttu.

Yksittäisten kuntien päättäjien kannalta tuon ohjeen toteuttaminen ei ole yksinkertaista. Kunnallisalan kehittämissäätiön juuri julkaistu ilmapuntari 2019 (Kansalaismielipide ja kunnat) kertoo, että kansalaisten mielestä palvelut olisi turvattava, mutta mitään taloutta tasapainottavia toimia ei saisi tehdä. Syntyisikin pattitilanne, jos kunta-asioissa noudatettaisiin suomalaisten enemmistön kantoja ja tuntoja, todetaan yhteenvedossa pessimistisesti.

Kaupunginhallitus vastaa kuntalain mukaisesti kaupungin taloudesta ja hallinnosta. Edellä kuvatuista ongelmista huolimatta kaupunginhallituksessa on yksimielinen tahtotila talouden sopeuttamisen tarpeesta. Tästä päätettiin viime tammikuussa. Yksityiskohtia hiotaan valtuustoryhmien ja valtuuston käsittelyyn, milloin sitten valtuustotyöskentelyyn päästäänkään.

Perlacon Oy:n väestöennusteen mukaan Orimattilan asukasluku putoaisi seuraavan vaalikauden aikana 15 500 asukkaaseen. Ennusteilla on valitettavasti vaikutuksena alkaa toteuttaa itseään, jos eri tahot (investoijat, rakentajat, rahoittajat ym.) alkavat ottaa ne tosiasioina. Viime vuosina pinnalla ollut kaupungistumiskehityksen rummuttaminen on tästä esimerkki. Vähemmälle huomiolle on jäänyt se, että on myös tutkijoita, jotka eivät ole nähneet väestön pakkautumista muutamaan suureen kaupunkikeskukseen väistämättömänä kehitystienä. Ehkä nyt kriisin kautta nähdään Orimattilan kaltaisten keskikokoisten paikkakuntien tarjoamat edut uudessa valossa.

Tästäkin on tutkimuksia. Yritykset ja niiden palveluksessa olevat ihmiset kaipaavat kotipaikkakunnaltaan turvallista ja viihtyisää asumista, kunnollisia palveluja ja mahdollisuuden hyvään koulutukseen. Ne ovat kaikki niin sanottuja pehmeitä arvoja. Näitä vahvuuksia meidän kannattaa pitää esillä ja markkinoida niiden valossa paikkakuntaamme, jos ja kun emme halua tästä kuihtuvaa naapurikaupungin nukkumalähiötä.

On vielä yksi kohta valtuustosopimuksessa, jota tähän on hyvä siteerata.

"Jokainen päättäjä ja kuntalainen luovat kaupungin ilmapiirin. Positiivisuus ja tietty paikkakuntaylpeys ovat kuntien vetovoimaisuuden tärkeitä osatekijöitä. Yhteisöllisyydellä kuntayhteisössä ymmärretään erilaisten kuntalaisten halua toimia keskenään ja luottaa toisiinsa, samoin kuin asukkaiden mahdollisuutta vaikuttaa kunnan asioihin ja saada niistä tietoa. Kuntalaisten omaehtoinen toiminta on koko kunnan menestymisen kannalta voimavara."

Kunta luo tälle ja muulle toiminnalle niin sanotun alustan. Tässä on yksi peruste sille, miksi kunnan itsenäisyydellä on myös itseisarvo.

Jotain tällaista kai tuolla alussa siteeratulla sananlaskulla on tarkoitettu?

Aimo Ryynänen
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja