Hyppää sisältöön

Äskettäisen valtuustoseminaarin tulosten perusteella kootun strategialuonnoksen keskeinen kohta on paikkakunnan elinvoimaisuuden kasvattaminen. Yhtenä tavoitteena on myös kirjattu avoimen ja positiivisen ilmapiirin rakentaminen. Näillä kahdella asialla saattaa olla enemmän yhteistä kuin ehkä tullaan ajatelleeksi.

Mikkelin kaupunginjohtaja Timo Halonen on viime vuonna ilmestyneessä väitöskirjassaan tutkinut kunnan maineen ja ilmapiirin merkitystä. Hänen mukaansa kaupungin mainekuvan muodostumisessa ratkaisevinta on alueen sisäinen maine, paikan henki. Se muodostuu aika pitkälti ihmisten kautta. Tärkeintä on uskoa aidosti omiin vahvuuksiin ja kertoa niistä myös ulospäin.

Maine on viesti organisaatiosta, alueesta tai ihmisestä ja se syntyy useamman tekijän tuloksena. Sen ei tarvitse olla absoluuttisesti oikea, mutta ihmiselle se on totta. Historiaa tunteville Mikkelillä on oma kuvansa. Urheiluihmiset tuntevat sen jääkiekkoseura Jukureista. Orimattila puolestaan on tunnettu maailmantason ampumaurheilijoistaan ja korkeatasoisesta ampumaurheilukeskuksestaan. Maailmanlaajuista tunnettuutta on myös Soile Yli-Mäyryllä ja hänen ohellaan kansallisesti tunnetuilla muilla taiteilijoillamme. Näitä vahvuuksia ei juuri ole vielä osattu hyödyntää kaupungin maineen kannalta.

Talousmaine pitää sisällään tekijät, joista alueelle on taloudellista hyötyä ja jonka takia alueelle kannattaa muuttaa. Tältäkin kannalta tarkasteltuna vahvuuksia löytyy. Sijaintimme, hyvä palvelutaso, tonttitarjonta jne. ovat tältä osin kunnossa. Kulkuyhteydetkin pääkaupunkiseudulle ja maakuntakeskukseen ovat muutaman vuosikymmenen takaiseen verrattuna huippuluokkaa.

Toimintamaine puolestaan korostaa alueen ihmisille sitä, miten heistä pidetään huolta ja kannetaan vastuuta. Tällaisina tekijöinä voidaan vaikka mainita korkeatasoinen perusopetuksemme tai liikunta- ja vapaa-aikamahdollisuuksien kirjo.

Kolmantena tekijänä on tarinamaine, joka synnyttää merkityksiä ja jota viedään puhuttuna eteenpäin. Ollakseen hyvä näiden kaikkien kolmen osatekijän on oltava Halosen mukaan kunnossa.

On vielä yksi tärkeä tekijä. Halonen toteaa, että jokainen kuntalainen on alueensa maineen suurlähettiläs. Tässä hän on samoilla linjoilla kuin kunnanjohtaja Aulis Aaltonen aikanaan. Hän korosti usein sitä, että jokainen luottamushenkilö edustaa kuntaa ja on siten sen ”suurlähettiläs” kunnan ulkopuolella.

Aina ei tulla ajatelleeksi sitä, että myös paikkakunnan poliittisen keskustelun luonne vaikuttaa ja näkyy kauas. Tällaisesta negatiivisesta maineen menetyksestä löytyy monia kuntaesimerkkejä. Kuinka houkuttavaa olisi esimerkiksi muuttaa Kittilään muutoin kuin turistina laskettelemaan? Huono keskustelukulttuuri leimaa helposti koko kaupunkia. Hyvä opetus on, että asioista voidaan olla eri mieltä, mutta kun ratkaisut on tehty, niistä on pidettävä kiinni ja niitä on tuettava.

Maine syntyy kohtaamisissa: asiakaspalvelutilanteissa, kuntalaisia koskevissa päätöksissä. lehtijutuissa tai ihan tavallisten ihmisten vuorovaikutuksessa. Ulkopuolisen silmin asiat ovat niin kuin ne näyttävät olevan.

Miksi sitten kaupungin maineen positiivinen vahvistaminen on niin tärkeää? Vastaus lienee itsestään selvä: paikkakunnan hyvä maine vetää elinvoimaisia yrityksiä ja osaavaa henkilöstöä, mutta myös uusia asukkaita. Näin siis alussa mainitut uuden strategiamme tavoitteet lyövät kättä toisilleen.

Olisiko aika meidän orimattilalaisten kääntää ajattelu siihen suuntaan kuin mitä vanha vertaus kertoo kahdesta eri tavoin ajattelevasta. Kun lasi on puolillaan, sanoo toinen sen olevan enää puolillaan. Positiivisesti ajatteleva toteaa siinä sentään olevan vielä puolet.

Aimo Ryynänen
Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Thumbs up