Hyppää sisältöön

Vuoden 2017 tilinpäätös ja toimintakertomus antoivat valtuustossa aiheen tyytyväisyyteen. Orimattila on hyvässä etunojassa vetovoimaisen kaupungin tavoitteen suuntaan.

Edellinen valtuusto hyväksyi kaupungin luottamushenkilöorganisaation muutokset. Muutosten tavoitteena oli vahvistaa luottamushenkilöiden päätösvaltaa. Toinen tavoite oli saada organisaatio paremmin vastaamaan tulevan kunnan keskeisistä velvollisuuksista: asukkaiden hyvinvoinnista, sivistyksestä, elinvoimasta ja kehittämisestä. Nyt on vielä liian varhaista arvioida sitä, miten tässä tavoitteessa on onnistuttu. Saatiinko uudentyyppisillä laaja-alaisemmilla valiokunnilla parempi ote monialaista yhteistyötä edellyttävien ongelmien hoitamiseen vai säilyykö entinen sektoroitunut ja siiloutunut asioidenhoito uusienkin hallinnollisten rakenteiden sisällä.

Esimerkiksi asukkaiden hyvinvointi on tästä konkreettinen esimerkki. Se ei edisty pelkästään sosiaali- ja terveyspalveluiden tai koulutuspalveluiden yksittäisillä ratkaisuilla. Uusilla yhteistyömuodoilla on nyt löydettävä uutta tehoa. Hyvinvointipäällikön viran perustamisella tavoitellaan hyvinvoinnin käsitteen ja sen edistämisen nykyistä laajempaa haltuunottoa. Esimerkiksi hyvinvointipäällikön, liikunta- ja nuorisotoimenjohtajan, kulttuuripäällikön, varhaiskasvatusjohtajan ja kehittämispäällikön muodostamalla tiimillä päästäisiin varmasti käsiksi moniin sellaisiin ongelmiin, joihin suuren hyvinvointikuntayhtymän organisaatio ei sovellu. Vastaavan kaltaista eri alojen edustajista koostuvaa yhteistoimintaa tarvitaan vaikkapa markkinoinnin puolelle.

Toinen hallinnonuudistuksen näkyvä muutos oli uusien aluejohtokuntien perustaminen. Kolme vuosikymmentä ansiokkaasti toimineista kyläjohtokunnista oli aika ajanut ohi, ja niin oli käynyt innostuksellekin. Suurempia alueita kattavien johtokuntien on nyt nähtävä naapurikylän rajan yli ja löydettävä uusia yhteistyömuotoja. Johtokunnilla on nyt mahdollisuus näyttää, miten kyliä kehitetään, valmistella tarpeelliset hankkeet ja etsiä hankeasiamiehen avulla rahoitusta niiden toteutukseen. Kun aluejohtokunnista päätettiin, oli lupaus kaupungin vastaantulosta rahoituksellisesti tällaisiin hankkeisiin. Toistaiseksi tällaiset hanke-ehdotukset kuitenkin antavat odottaa.

Kaupungin tulevaisuuden tarpeelliset pohjustukset tehtiin heti kuntavaalien jälkeen. Valtuustoryhmät nimittäin kävivät tuoreeltaan laajan keskustelun kaupungin kehittämisen linjoista ja päätyivät yksityiskohtaiseen valtuustosopimukseen, joka oli valmiina kun ensimmäinen uuden valtuuston kokous pidettiin. Se muodosti käytännössä uuden strategian perustan ja sisällön. Perusteellisen valmistelun onnistuneisuutta kuvannee parhaiten se, että valtuusto saattoi hyväksyä strategian yksimielisestä tämän vuoden helmikuussa.

Positiivisten asioiden listalta ei voi unohtaa Hennan aseman avaamista. Viime vuonna niitä maassa avattiin vain kaksi. Orimattilassa on jälleen puolen vuosisadan jälkeen oma asema ja nyt oikeisiin suuntiin matkustusmahdollisuuden tarjoava. Loviisaanhan meillä ei enää juuri asiaa ole.

Asioita voidaan aina hoitaa paremmin. Jos haluamme pyrkiä uuden strategian mukaisesti yhdeksi maan vetovoimaisimmista maaseutukaupungeista, on työlista pitkä. Kaupungin yleisilme kertoo vierailijalle ja mahdolliselle muuttoa suunnittelevalle paljon. Yleinen siisteys, katujen kunto, rakennusten julkisivut ym. ratkaisevat. Kaupunki on yrittänyt tehdä viime vuosina voitavansa. Artjärven- ja Pakaantien risteysjärjestely, Käkeläntien peruskunnostus ja Kärrytien alueen muutostyöt odottavat kiireellistä ratkaisua.

Vetovoimaisuus ei ole kiinni yksin tällaisista seikoista. Ei monia muuttoa suunnittelevia myöskään välttämättä puhuttele mainosteksti halvoista tonteista tai etäisyyksistä pääkaupunkiseudulle – siis siitä että täältä pääsee nopeasti pois. Nimittäin: ihmiset luovat paikkakunnan hengen. Pari viikkoa sitten minulla oli tilaisuus lyhyeen keskusteluun uuden kaupungin työntekijän kanssa. Hän oli muuttanut Kymenlaaksosta Lahden kautta Orimattilaan. Hänen mukaansa ilmapiiri täällä on ihan erilainen, ihmiset ovat ystävällisiä ja kohteliaita jne. Hän oli tyytyväinen muuttoratkaisuunsa. Sain hillittyä itseni etten alkanut väittää vastaan. Ulkopuolelta tuleva huomaa paremmin kuin me kaikkeen tottuneet, mikä on hyvin. Tällaista työntekijän kokemaa positiivisuutta syntyy pienistä asioista, joita kukin voi edistää. Kouvola, joka pitkään kärsi haukkumanimestä Kouvostoliitto, on tämän huomannut ja kaupunki markkinoi juuri tällaisella positiivisuudella. ”Yhteisvoimin voimme vahvistaa Orimattilan hyvää, avointa ja rakentavaa ilmapiiriä.”, on luettavissa omasta strategiastamme.

Strategiassa tekemämme sitoumus 50 vetovoimaisimman kunnan joukkoon pääsemiseksi on kova tavoite. Sen saavuttaminen vaatii mielikuvitusta, esimerkkini kaltaista imagonrakentamista, uudenlaisia yhteistyömuotoja kuntaorganisaation ja sidosryhmien kesken ja samaan tavoitteeseen pyrkimistä meiltä päättäjiltä.

Kaupungin taloutta on hoidettu vastuullisesti ja pitkäjänteisesti, kirjoitti tarkastuslautakunta arviointikertomuksessaan. Tarkastuslautakunta nostaa hyvään tulokseen vaikuttaneiksi syiksi vielä kilpailukykysopimuksen vaikutukset, yleisen noususuhdanteen, alhaisen korkotason ja työttömyyden vähenemisen. Viimemainitun suhteen on vuodessa Orimattilassa tapahtunut merkittävää positiivista kehitystä. Huhtikuusta 2017 huhtikuuhun 2018 työttömien määrä väheni 188:lla eli 13 %. Työttömien osuus on huhtikuussa ollut 10,2 eli siten pienempi kuin viime vuoden tavoite 11 %.

Viime vuosi näyttää kunnissa olleen talouden kannalta hyvä. Jatko onkin sitten sote-uudistuksen ja kuntien verotulojen kannalta enemmän ja vähemmän epävarmaa.

Tilinpäätös muodostui 2,1 miljoonaa ylijäämäiseksi. Se on paljon ennakoitua enemmän. En haluaisi kuitenkaan olla ilonpilaaja, mutta on hyvä muistuttaa, että tuloksen etumerkki ei kerro kaikkea kunnan talouden tasapainosta. Rahoituksen tasapainotilaa kuvataan toiminnan ja investointien rahavirta -käsitteellä. Yksinkertaistettuna tunnusluku ilmaisee paineen lainakannan kasvuun (negatiivinen tunnusluku) tai mahdollisuutta muun muassa lainojen lyhentämiseen (positiivinen tunnusluku).

Jos talouden tilasta siis halutaan yksiselitteinen kuva, on tarkasteltava rahoituslaskelman riviä ”toiminnan ja investointien rahavirta”. Se on puolestaan ollut suurissa kaupungeissa plusmerkkinen keskimäärin vain viisi kertaa vuosina 1997–2014. Omassa tilinpäätöksessämme, sen rahoituslaskelmassa (s. 100) se on miinus 4,5 miljoonaa. Se raha meiltä siis puuttuu että voisimme kattaa käyttömenot ja investointimenot omin varoin.

Rahoituksellisesti kunta on tasapainossa, jos sen tulot pitkällä aikavälillä ovat menojen suuruiset. Kunnalle ei silloin kertyisi velkaa. Käytännössä kuitenkin kunnilla on velkaa perustelluistakin syistä. Velkaa voidaan ottaa esimerkiksi investointeihin, joiden lasketaan tuovan kunnalle tulevaisuudessa tuloja. Oppikirjoissa on myös ollut peruste lainanoton hyväksyttävyydelle sellaisiin investointeihin, jotka palvelevat useampia sukupolvia. Taakkaa jaetaan näin tulevaisuuden kanssa. Kriittinen seuranta kaupungin lainanoton suhteen on tietysti tarpeen, vaikka lainanotto on edelleen historiallisen edullista.

Hyvistä lähtökohdista voidaan jatkaa eteenpäin.

Aimo Ryynänen
kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Orimattilan strategia 2018-2021 visualisointi