Siirtyessämme vuoteen 2021, emme voi kuin hämmästellä ajanjaksoa, jossa olemme eläneet 16.3.2020 jälkeen.
Mitä kuuluu nyt Orimattilan kaupungille? Talousarvio hyväksyttiin joulukuun valtuustossa. Valtuuston neljä viimeistä kokousta vietiin onnistuneesti läpi hybridimallilla. Valtuutetut ja virkamiehet tekivät sujuvan digiloikan ja näin noudatimme annettuja koronaohjeita. Eteenpäin mennään strategian ja asetettujen tavoitteiden sekä mittareiden ohjeistuksella.
Miten voimme edistää Orimattilaa positiiviseen suuntaan?
Liikemieskykyjä tarvitaan Orimattilaan nyt lisää, niin päättäjille kuin viranhaltijoillekin. Orimattilan sijainti ei ole este Orimattilan menestymisen lisäämiseen. Pennalan teollisuusalue on sijainniltaan siinä kohdassa, että voimme toivottaa yritykset tervetulleiksi erittäin hyvien liikenneyhteyksien läheisyyteen. Asumisen erilaiset mahdollisuudet ovat voimavaramme. Markkinoinnin suunnitelmiin ja toteutuksiin toivon raikkaita ja uudistuvia elementtejä. Jokainen yritys on tärkeä ja yrittäjyyttä on onneksi jokaisessa Orimattilan kylässä.
Hankerahan turvin jokainen Suomen kunta voi hankkia lisää voimaa työhönsä. Hankkeissa tarvitaan omavastuuosuus, mutta sen myötä rahoitus turvaa työn edistymisen. Kyliin on ollut mahdollista omien rahoituskanavien kautta saada hankerahaa. Kylät ovatkin olleet aktiivisia Aluejohtokuntien kautta. Kyläläisten ponnistukset hankkeiden saamiseksi ja toteuttamiseksi ovat ensiarvoisen tärkeitä. Uskon, että kuntien aktiivisuus juuri hankerahoituksen turvin on saada projekteja käyntiin, joilla lisätään viihtyvyyttä ja vetovoimaa sekä pitovoimaa asukasmäärän jopa kasvattamiseen. Rahoituskanavia on lukuisia, joten hanketietoisuuden lisääminen on Orimattilan kesäkuussa aloittavien valtuutettujen perehdyttämisessä syytä esitellä.
Valtion koronaelvytys tuli Orimattilallekin tarpeeseen. Paikoilleen emme saa jäädä ja odottaa valtion apuun tulemista kädet ojossa, vaan nyt on suunnattava elinvoimaan täysin purjein. Toki valtio on kuntia varten, mutta oman osuutemme voimme tehdä aina paremmin. Yhteistyö maakunnan muiden kuntien kanssa on lisääntynyt, kun jännite kuntaliitoksista on poistunut. Voimme keskittyä maakunnan alueen kehittämiseen ja siitä hyötyy jokainen Päijät-Hämeen kunta. Soteuudistus kolkuttelee jo ovelle ja on hyvä olla täysi elinvoimahöyry päällä ottamassa uudet haasteet vastaan.
Toivon ennen kaikkea terveyttä ja Oikein Hyvää Uutta Vuotta 2021!
Riitta Lonka
Orimattilan kaupunginvaltuuston pj
Hyvää joulua Orimattila!
Poikkeuksellinen vuosi on päättymässä. Teille hyvät orimattilalaiset haluan toivottaa Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta 2021.
Kohdallani valtuuston puheenjohtajuuskausi on viimeistä puolta vuotta vaille valmis. Kolme ja puoli vuotta on mennyt nopeasti. Kausi on ollut varsin opettavainen ja vaativa. Olen ensimmäinen nainen tässä tehtävässä, mutta en varmasti viimeinen, koska lasikatto on nyt rikottu. Olen saanut valtavan hienon elämänkokemuksen tätä tehtävää tehdessäni. Asioihin perehtyminen vie paljon aikaa ja maakunnallisiin kokouksiin tulee entistä useammin kutsuja. Olemme Päijät-Hämeen maakunnan eteläisin kunta ja tiedän sen olevan erityisen arvokasta koko alueen kehitykselle.
Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä tuottaa sosiaali- ja terveyspalvelumme. Noin puolet vuoden 2021 budjetistamme on varattu terveyden- ja hyvinvoinnin korjaamiseen, suojelemiseen sekä ennaltaehkäisemiseen. Eteläinen sotekeskus, joka aiemmalta nimeltään on ollut terveysasema, on nyt meidän terveydenhuollon palvelutarjonnan keskipiste. Tulevaisuudessakin haluan, että palvelutaso on vähintään nykyisen tasoinen, kun neuvola ja kotihoito saavat toimipisteensä saman katon alle. Kiinteistö on suunniteltu ja rakennettu juuri kansalaisten terveydenhoitoon, tutkimuksiin ja ennaltaehkäisevään työhön. Vuodeosastohoitoa tarvitsevien hoitojaksot ovat lähellä kotia. Kun aika lähenee siirtyä ajasta ikuisuuteen ja tarvitaan vuodeosaston hoivaa, niin lähipalveluna tuotettu saattohoito on mielestäni perustuslaillinen oikeus. Sotekeskuksessamme on kuoleman jälkeen paikat kahdeksalle, joka läheisyydellään ja helppokulkuisuudellaan lohduttaa läheisiä.
Pienyrittäjänä koen vaikean vuoden koetelleen, mutta ”tästäkin selvitään”. Laskut olen saanut hoidettua, mutta oma palkkapussi on ollut entisiin vuosiin verrattuna pienempi. Kiitos 2000 euron koronatuesta, joka jaettiin keväällä Orimattilan kaupungin kautta. Luonto oli antelias. Mustikat, vadelmat, puolukat, kanttarellit sekä suppilovahverot löysivät tiensä entistä voimallisemmin ruokapöytääni. Vironmäen Ponitallilla olen kokenut harrastamisen riemua ja saanut ratsastaa mukavassa tätiryhmässä kiitettävää ohjausta saaneena. Heppojen kanssa touhutessa tunne on ollut täysin koronavapaata. Rakas harrastukseni lavatanssi on nyt tauolla, perustellusta syystä. Mutta tästäkin selviän!
Lainaan tekstiä www.jyrkikokko.fi
”…..Tonttuja ei saa olla työvuorossa kerralla yli kahdeksaa joulupukin verstaalla. Itse joulupukkikin kuuluu riskiryhmään, eikä siksi voi lähteä tapaamaan lapsia. Petterillä taas on punainen kuono, joten se on laitettu karanteeniin.”
Onneksi Orimattilan Kotieläinpuiston poroilla ei ole punaista kuonoa, joten ne eivät ole karanteenissa. Joulu tulee koronasta huolimatta.
Sydämellinen kiitos luottamuksesta, kiitos kuluneesta vuodesta ja OIKEIN HYVÄÄ UUTTA VUOTTA 2021!
Riitta Lonka
Orimattilan kaupunginvaltuuston pj
Kuva 1: Vironmäen Ponitalli, Kerttu-suomenhevonen, kuvannut Sanna Vironmäki
Kuva 2: Orimattilan Kotieläinpuisto, Uula-poro, kuvannut Elina Ruuttila
Kaupunginvaltuuston puheenjohtajan puhe itsenäisyyspäivänä 6.12.2017
Sydämelliset onnittelut itsenäiselle 100-vuotiaalle Suomelle!
KUNNIOITETUT SOTIEMME VETERAANIT
ARVOISA JUHLAVÄKI
”Mitä lieneekin aarteita Suomessa, toki kallehin on vapaus”
Tässä sodanaikaisen Sillanpään marssilaulun yhdessä lauseessa on itsenäisyytemme määritys ja tarkoitus. Vaatii valmiutta turvata ja puolustaa itsenäisyytemme ja vapautemme pysyvyyttä. Jopa taistellen, jotta meillä olisi mahdollisuus määritellä ja hoitaa omat asiamme.
Itsenäisyys ei ole ollut itsestäänselvyys. Edessämme lepäävät he, jotka antoivat suurimman uhrauksensa, oman henkensä itsenäisyyden ja vapauden ollessa uhattuna.
Orimattilan sankarivainajia lepää myös Kuivannolla ja Artjärvellä. Suomessa heitä on kaikkiaan yli 90 000. Jokaisessa suvussa tai naapurustossa annettiin vapautemme ja itsenäisyytemme se kaikkein kallein uhraus, oma henki.
Lottien ja kotirintaman osuutta ei voi koskaan myöskään kyllin kiittää. Rintamalotta Elli Vanhalan sanoja lainaten.
” En ole koskaan tuntenut tehneeni mitään niin tärkeää kuin oli se työ, johon sota nuoria velvoitti. Sota jätti jälkeensä toteutumattomia unelmia, mutta kaiken kielteisen keskellä on sisimmässä tunne: isänmaa on vapaa ja itsenäinen.”
Itsenäisyyden suoma vapaus on mahdollistanut kehityksen, millaisessa Suomessa me nyt elämme. Työn arvostus on sotiemme jälkeen ollut korkealla. Työnteon velvollisuus on myös meillä jälkipolvilla, jotka emme sotiin ole joutuneet.
Suomi täyttää tänään sata vuotta. Sydämellinen onnittelu meille kaikille. Suomen siniristilippu täyttää ensi vuonna 100 vuotta ja nostakaamme se salkoon aina kun on sen aika.
Juuri tänään juhlapäivänä on aika pysähtyä kunnioittamaan itsenäisyyden ja vapauden sekä rauhan rakentajia.
Toivotan Teille kunnioitetut sotiemme veteraanit, arvoisa juhlaväki mieleenpainuvaa ja juhlavaa Suomen 100-vuotisjuhlapäivää.
Riitta Lonka
Kaupunginvaltuuston pj
Orimattilan kaupungin nuoret valitsivat keskuudestaan nuorisovaltuuston edustajat. Sain olla läsnä tässä kokouksessa ja aistia nuorten aktiivisen otteen uuteen kauteen.
Nuorten toimintaan annettu tuki ja asennoituminen ovat kuntakohtaisia. Tuki voi olla minimaalista, mutta se voi olla myös innostavaa ja aktivoivaa. Aina ei ole kyse edes suurista euroista, vaan yhdessä tekemisestä ja kuulluksi tulemisesta. Tämän hetken lapset ovat pian nuoria, joille juuri nyt luomme kivijalkaa lain hengen mukaisesti.
Nuorisolain 2 §, 21.12.2016, lain tavoite:
- edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa;
- tukea nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista;
- tukea nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa;
- edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista; sekä
- parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja.
Tavoitteen toteuttamisessa lähtökohtina ovat:
- yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys;
- kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen;
- monialainen yhteistyö.
Tapaamisessamme teimme ryhmätöitä kolmen otsikon alle. Jokainen nuori ja kutsutut valtuutetut sekä viran- ja toimenhaltijat osallistuivat kaikkien teemojen työstämiseen. Otsikot olivat nuorisovaltuuston näkyvyys, tapahtumiin osallistuminen/suunnittelu ja uudet aloitteet.
Omassa roolissani otin heti kopin, kuinka voin edistää lain hengen toteutumista Orimattilassa ja vastata ryhmätöissä tulleisiin ideoihin. Seuraava askel konkreettiseen yhteistyöhön nuorisovaltuutettujen kanssa tapahtuu valtuuston ja hallituksen puheenjohtajiston yhteispalaverissa. Näin pääsemme yhdessä luomaan suuntaa toteuttaa lakia niin, että voimme kutsua Orimattilaa nuorisoystävälliseksi kaupungiksi. Tämä ei tapahdu hetkessä. Se vaatii toimenpiteitä ja toiminnan vaihtoehtoja. Se vaatii myös huomiointia budjetoinnissa.
Omia kehitysajatuksiani
Elomarkkinoilla joka vuosi teltta tai lava kaupungin toiminnan esittelylle. Siinä nuorille mahdollisuus, vaikka draaman keinoin, tuoda esiin nuorten ideoita. Esimerkiksi käsinukketeatteria nonstop esityksinä, käsityötunneilla valmistuneilla välineillä. Kantrikulkueessa penkkariautomainen kaupungin lavatraktori nuorten kuljettamiseen, nuorten tekemällä rekvisiitalla. Jokaisella vuosikurssilla on erilaisia luovan toiminnan taitajia. Näille henkilöille tai ryhmille mahdollisuus esiintyä kaupungin tapahtumissa. Poliittisten järjestöjen jokavuotinen tapaaminen nuorisovaltuuston kanssa.
Järjestöt, yhdistykset ja seurat haluaisin kutsua yhteispalaveriin, jossa kartoittaisimme kysynnän ja tarjonnan vapaaehtoistyön sektorilla. On niin paljon kuntalaisia, jotka haluaisivat pyyteettömästi olla tekemässä yhteistä hyvää, mutta eivät tiedä kuinka tehdä sitä. Tämän yhteispalaverin tarkoitus olisi huomioida kuntalaiset vauvasta vaariin.
Kannustan nuorisovaltuutettuja tekemään valtuustoaloitteita, mutta jokainen nuori voi tehdä myös kansalaisaloitteen. Se menee kaupunginjohtajan kautta kaupunginhallituksen käsittelyyn ja etenee sieltä eteenpäin. Ryhmätyön aikana tuli monta hyvää kehitysehdotusta, jotka voivat saada tuulta purjeisiin juuri aloitteiden kautta. Toivon myös kaupunginvaltuutettujen huomioivan lapset ja nuoret tulevissa aloitteissaan.
Nuoria kuunnellen
Riitta Lonka
Orimattilan kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Päätöksenteosta kiinnostuin vuonna 2000, kun isäni Alzheimerin-taudin myötä tarvitsimme runsaasti kunnallisia palveluita. Silloin kaikki ei sujunut niin kuin olisi pitänyt. Isä nukkui pois 2008, mutta hän oli tämän tien avaaja. Toinen henkilö, joka kylvi siemenen kunnalliseen keskusteluun jo 70-luvulla, oli tätini mies, Aleksi Untamo. Hän oli Orimattilan ensimmäinen kunnanhallituksen puheenjohtaja, kun kunnanjohtajat eivät enää voineet lain mukaan olla puheenjohtajia. Untamon syntymästä tulee ensi vuonna 100 vuotta, joten on hienoa muistella hänen poliittista uraansa, sekä sitä, kuinka hän nosti raviurheilun tasoa valtakunnallisesti.
Nyt elämme vuoden 2017 kesäkuuta ja minä olen valtuuston puheenjohtaja. Ensimmäinen nainen tässä tehtävässä. Odotan itseltäni yhteistyökykyä ja pelisilmää asioiden edetessä. Mauno Koiviston sanoin ”odotan itseltäni tilannetajua”.
Tämän blogin kautta haluan kertoa ajatuksiani puheenjohtajan roolista ja mielipiteistäni. Tehtävän aloitukseen haluan jakaa alla olevan runon ja kuvan.
Sydämellisin terveisin
Riitta Lonka
kaupunginvaltuuston pj
Missä kukka, siellä kesä,
missä tähti, siellä taivas,
missä lempi, siellä autuus.
~ J.H. Erkko
Kesän aikana perehdyin kaupungin toimintaan aivan uudella tavalla, jotta pystyisin tehtävässäni näkemään laajemmin päätöksentekokentän. Kesälomallani tutustuin kulttuuritarjontaan ja sellaisiin palveluihin, joita en ole aiemmin huomioinut. Tiivistelmä omalta kohdaltani tästä on, että Orimattilassa on hyvä asua, elää ja tehdä työtä.
Tämän blogin ydin on osallistumiseni Etelä-Suomen alueelliseen maanpuolustuksen 71. jatkokurssille 29.-30.8.2017 Parolassa. Olen viisi vuotta sitten käynyt viiden päivän peruskurssin Pajulahdessa, joten tämä oli päivitystä aiemmin opiskelluille asioille.
Heti kurssin alussa tuli selväksi, että viidessä vuodessa maailma on muuttunut. Turun tapahtumat olivat läsnä useassa alustuksessa. Kurssimme ohjelmassa oli Suomen taloustilanne, hallintouudistus (AVI), pelastuslaitos, poliisi, suojelupoliisi, puolustusvoimat, Huoltovarmuuskeskus, jne.
Suomen taloustilanteesta saimme varsin realistisen kuvauksen. Taloutemme ei ole toipunut 2009 tapahtuneesta romahduksesta. Edelleen valtion menot ovat suuremmat kuin tulot. Alijäämää valtiolle on tulossa ensi vuonnakin. Huoltosuhde on nyt noin 70 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohden. 80-luvulla huoltosuhde oli 50 lasta ja vanhusta sataa työikäistä kohden. Bruttokansantuote on nousussa, mutta kovin hitaasti.
Kuntapäättäjänä toivon, että osaisimme päätöksenteossamme ottaa huomioon kunkin päätöksen vaikutukset monialaisesti. Yritysvaikutusten arviointi on jo vanha juttu, mutta käyttöönotto ei ole vielä sujuvaa. Joudumme myös jalkauttamaan turvallisuuskasvatuksen jokaiseen toimialaan, kuten teemme jo hyvinvoinnin- ja terveydenedistämisen kohdalla. Turvallisuuskasvatus on toisen huomioonottamista ja elämän arvoja; kuinka kohtelemme lähimmäisiämme ja yhteisömme jäseniä. Orimattilalla on turvallisuussuunnitelma, jonka päivitys on nyt uuden valtuustokauden alussa ajankohtaista.
Yhteiskunta pitää meistä huolta. Huoltovarmuus kriisitilanteessa esim. polttoaineen ja leipäviljan osalta on hoidettu. Näihin tilanteisiin emme halua joutua, mutta varmistus on olemassa. Sääilmiöt, myrskyt, tulvat ja muut vastaavat on huomioitu etenkin sähkön ja energian turvaamisessa. Aukottomia mitkään turvaamistoimet eivät ole, joten kehittämistyö jatkuu edelleen.
Minulle tuli kurssin aikana tunne, että elämme maailman turvallisimmassa maassa. Mutta olemme osa sitä maailmaa, joka ei ole niin turvallinen kuin jokainen kansalainen ansaitsee. Kun puhumme lähialueiden tapahtumista, voimme sisällyttää tähän jo Afrikan mantereen. Todella nopeasti eri maanosissa alkaneet tapahtumavirrat koskettavat maatamme. Kaksi vuotta sitten koimme konkreettisesti miten ”lähialueiden” kriisit vaikuttavat omaan maahamme.
Riitta Lonka
Kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
