Hyppää sisältöön

peltokuva 1600x300x72

Maapallomme ilmastonvaihtelut näkyvät Suomen maaperässä: jääkauden aikana alueemme oli mannerjäätikön peittämää. Tämä jätti oman kädenjälkensä maisemaamme. Jäätikkö silotti kallioperäämme, osa vanhasta maaperästä kulkeutui toisaalle ja moreeni, sora, hiekka, siltti ja savi kerrostuivat.

Suomessa maaperä ja kallioperä eroavat jyrkästi toisistaan: kiinteän, rapautumattoman kalliopinnan päällä on irtonaisia maalajeja. Vain noin kolme prosenttia maankamarasta on avokalliota ja loppu on irtomaapeitteen verhoamaa tai järvien ja jokiemme alla. Tavallisesti maalaji kallion päällä on juuri viimeisen jääkauden aikana mannerjäätikön alla kerrostunutta pohjamoreenia. Maaperän paksuus on Suomessa keskimäärin 10 metriä, mutta paksuimmillaan se on jopa 100 metriä.

Maisemansuojelun kannalta arvokkaita harjualueita Orimattilassa on 33. Näistä kuusi on maakunnallisesti arvokasta ja 27 paikallisesti arvokasta harjualuetta.

Päijät-Hämeen maaperäkartta Päijät-Hämeen liiton sivuilla.

Orimattilan pohjavesialueiden suojelusuunnitelman ( 2014) mukaan meidän suurimmat pohjavesimuodostumat ovat pohjois-eteläsuuntaisella pitkittäisharjujaksolla, jolle myös kaupungin keskustaajama sijoittuu. Monin paikoin nämä hyvin vettä johtavat pienialaiset hiekka- ja sorakerrokset ovat peittyneet siltti- ja savikerrosten alle. Orimattilassa luokitelluilla pohjavesialueilla sijaitsee yhteensä 78,4 % kaikista Orimattilan sora- ja hiekkavaroista.

Paikallinen ympäristöviranomainen suojelee maaperää liialliselta ja ympäristön kannalta epäasialliselta hyötykäytöltä, varmistaa maaperän kanssa käsi kädessä kulkevan pohjaveden riittävän suojelun sekä toimii niin ennaltaehkäisevästi kuin akuutissa tilanteessa maaperän pilaamisen estämiseksi ja pilaantumisen tapahduttua yhdessä Hämeen ELY-keskuksen kanssa pilaantuneen maan puhdistamiseksi kulloinkin käytettävissä olevin resurssein. Ympäristönsuojelulaki 527/2014 (YSL) ja maa-aineslaki 555/1981 (MAL) ovat tässä viranomaisen apuna.

Vanha soramonttu Pukkilassa

Kallioperä

Geologisen tutkimuskeskuksen mukaan Päijät-Hämeen eteläosaa hallitsee Hämeen liuskealue, joka alkaa Turun luoteispuolelta ja jatkuu Lahden ja Mikkelin välille. Sitä pilkkovat syväkivet ovat noin 1880 miljoonaa vuotta vanhoja granitoideja ja 1840 -1830 miljoonan vuoden ikäisiä kaligraniitteja (mikrokliinigraniitteja).

Eteläosan mikrokliinigraniitin päämineraaleina ovat mikrokliini, kvartsi ja plagioklaasi ja tummana mineraalina on biotiitti ja sen lisäksi joskus muskoviitti. Granaattia esiintyy hyvin yleisesti ja paikoin kivessä on myös kordieriittia. Tällaiset kivet ovat lujuudeltaan keskimäärin III-luokkaa (kiviainesten lujuusluokat: A (paras), I, II, III, <III (luokaton, heikoin) ). Juha Silenius ja Timo Laine tekivät elokuussa 2003 yllättävän löydön kordieriitista oikoradan kallioleikkauksista Orimattilan Luhtikylässä. Löydetyllä tummapohjaisella kivellä on kaunis kuukivimäinen hohto, joten se sai nimekseen hohtokordieriitti. Lisätietoja Orimattilan hohtokordieriitista löydät tästä.

Entisen Artjärven kunnan, nykyisen Orimattilan Artjärven kylän alueella on rapakivigraniitteja. Rapakivet ovat iältään 1700-1500 miljoonaa vuotta vanhoja. Normaalisti rapakivet ovat lujuudeltaan III - >III- luokkaa.

kalliota metsässä