Hyppää sisältöön

peltokuva 1600x300x72

Yleisiä ohjeita viljelijöille ja eläintenpitäjille

Säi­ly­tä säh­köi­sen ha­ke­muk­sen on­nis­tu­nees­ta lä­het­tä­mi­ses­tä saa­ma­si säh­kö­pos­ti­vies­ti ja tu­los­ta­ma­si tai tal­len­ta­ma­si ha­ke­muk­sen yh­teen­veto­tu­los­te haku­vuot­ta seu­raa­van vuo­den lop­puun.

Säi­ly­tä pää­sään­töi­ses­ti EU:n ko­ko­naan ra­hoit­ta­mien tu­kien ja palk­ki­oi­den sekä kan­sal­lis­ten tu­kien ha­ke­mi­seen liit­ty­vät alku­pe­räi­set asia­kir­jat, joi­ta et toi­mi­ta tuki­ha­ke­muk­sen liit­tee­nä, haku­vuo­den ja sitä seu­raa­vien nel­jän ka­len­te­ri­vuo­den ajan.
Säi­ly­tä eläin­ten hy­vin­voin­ti-, ym­pä­ris­tö- ja luo­mu­kor­vauk­seen liit­ty­vät asia­kir­jat, muis­tiin­pa­not ja to­dis­tuk­set vä­hin­tään nel­jän vuo­den ajan si­tou­mus- tai so­pi­mus­kau­den päät­ty­mi­sen jäl­keen.

Tärkeää tietoa ympäristökorvaukseen sitoutuneelle:

​1.4.–31.10.
​Levitä lanta ja orgaaniset lannoitevalmisteet.

​1.9.
Tuotantoeläinten lannassa ja orgaanisissa lannoitevalmisteissa levitettävän liukoisen typen määrä saa olla enintään 35 kg/ha. Syysviljoille suurin sallittu lannoitustaso on kuitenkin 30kg/ha. Tarkista lannoitetasot sitoumusehdoista.

​15.9. alkaen
​Kasvipeitteisinä talven yli pidettäville peltolohkoille lantaa ja orgaanisia lannoitevalmisteita saa 15.9. alkaen levittää vain sijoittamalla, ellei kyseessä ole syksyllä kylvettävän kasvin kylvöä edeltävä lannan levitys.

31.10.
Tee Vipussa syysilmoitukset (lietelannan sijoittaminen peltoon, ravinteiden ja orgaanisten aineiden kierrättäminen, pellon talviaikainen kasvipeitteisyys ) ja palauta maaseutuelinkeinoviranomaiselle vaadittavat liitteet.

Alkutuotanto

https://www.ruokavirasto.fi/tietoa-meista/asiointi/oppaat-ja-lomakkeet/yritykset/elintarvikeala/alkutuotanto/

Alkutuotannon toimijan on ilmoitettava alkutuotantopaikka ja siellä harjoitettavasta toiminnasta kunnan elintarvikeviranomaiselle. Alkutuotantopaikka (tila, tuotantotila) on maatila, puutarha tai muu paikka, jossa harjoitetaan elintarvikkeiden alkutuotantoa.

Rehualan toimija


https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/rehut-viljelijat-ja-kotielaintuottajat/

Rehujen jäljitettävyyteen ja turvallisuuteen liittyen rehua tuottavan (esim. rehuvilja) , sekoittavan, valmistavan ja käyttävän viljelijän on rekisteröidyttävä rehualan toimijaksi. (Lomake F, Ruokavirasto)
Rehua saa hankkia vain rekisteröidyiltä tai hyväksytyiltä rehualan toimijoilta. Luettelot rekisteröidyistä rehualan toimijoita löytyvät Ruokaviraston internet sivuilta.

Kasvinsuojelu

https://tukes.fi/kemikaalit/kasvinsuojeluaineet

Tilalla tulee käyttää vain Tukesin hyväksymiä kasvinsuojeluaineita. Hyväksytyistä kasvinsuojeluaineista on luettelo Tukesin internetsivuilla.

Kasvinsuojeluaineiden käytöstä on pidettävä kirjanpitoa. Ympäristötukeen sitoutuneilla viljelijöillä lohkokirjanpitoon lisätyt tiedot kasvinsuojeluaineiden käytöstä täyttää kirjanpitovaatimuksen. Muis­tiin­pa­not kas­vin­suo­je­lu­ai­nei­den käy­tös­tä tu­lee säi­lyt­tää nel­jä vuot­ta si­tou­mus­kau­den päät­ty­mi­sen jäl­keen

hevonen laitumella

Eläintiloja koskevat ohjeet

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/

Sikojen, nautaeläinten sekä lammas- ja vuohieläinten pitäjien on rekisteröidyttävä ko. eläinlajin eläintenpitäjäksi ja rekisteröitävä pitopaikka maataloustoimistossa.
Ammattimaisesti nautaeläimiä, sikoja, lampaita tai vuohia ostavan tai myyvän henkilön on lisäksi rekisteröidyttävä eläinvälittäjärekisteriin. Rekisteröitymisilmoitus on tehtävä siihen lääninhallitukseen, jonka toimialueella eläinvälittäjän toimialue pääasiallisesti sijaitsee.

Lampaat ja vuohet
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/lampaat-ja-vuohet/
Jokainen 9.7.2005 ja sen jälkeen syntynyt lammas ja vuohi on merkittävä Ruokaviraston hyväksymillä korvamerkeillä. Merkit on kiinnitettävä ennen eläinten siirtoa syntymäpitopaikasta, mutta kuitenkin viimeistään 6 kuukauden ikäisenä

Nautaeläimet

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/nautaelaimet/
Jokainen syntyvä vasikka on merkittävä kahdella virallisella, Ruokaviraston hyväksymällä korvamerkillä. Tuottajan on ilmoitettava nautojensa syntymät, kuolemat, myynnit, ostot ja siirrot nautarekisteriin viimeistään 7. päivänä tapahtumapäivästä lukien. Nautaeläinluetteloa on säilytettävä kolmen kalenterivuoden ajan sen vuoden päättymisestä lukien, jolloin luetteloon viimeksi kirjattiin eläintä koskeva merkintä.

Muutos sähköisen eläinluettelon ylläpitämiseen (naudat, lampaat ja vuohet) (Julkaistu 24.8.2018)
https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/nautaelaimet/ajankohtaista-nautaelainten-merkinnasta-ja-rekisteroinnista/muutos-sahkoisen-elainluettelon-yllapitamiseen-naudat-lampaat-ja-vuohet/

Siat

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/siat/

Siat on merkittävä syntymäpitopaikassa joko tatuoinnilla tai korvamerkillä. Merkintä on tehtävä viimeistään silloin kun sika siirretään tai luovutetaan toiseen pitopaikkaan.

Hevoset

https://www.ruokavirasto.fi/viljelijat/elaintenpito/elainten-merkinta-ja-rekisterointi/hevoselaimet/

EU:n alueella syntyneellä hevoseläimellä oltava tunnistusasiakirja viimeistään 12 kk:n kuluttua syntymästä. Tunnistettaviin hevoseläimiin kuuluvat hevosten ja ponien ohella myös esimerkiksi aasit ja seeprat sekä niiden risteytykset.

Siipikarja

Siipikarjalla tarkoitetaan kaikkia lihan, munien tai muiden tuotteiden tuottamiseksi kasvatettuja tai tarhattuja lintulajeja, kuten broilereita, munivia kanoja, kalkkunoita, hanhia, ankkoja, helmikanoja, viiriäisiä ja strutsilintuja. Asetuksen piiriin kuuluvat myös tarhatut riistalinnut, esimerkiksi fasaanit, peltopyyt, sorsat, metsot ja teeret.

Harrastekanat

  pdf ohjeita harrastekanojen pitäjälle (31 KB)

Siipikarjan ulkonapitokielto

Lanta

Lantaloihin pitää mahtua 12 kuukauden aikana kertyvä lanta lukuun ottamatta lantaa, joka jää laidunnuksessa laitumelle laidunkauden aikana.

Kuivalantaa, jonka kuiva-ainepitoisuus on vähintään 30 %, voi varastoida aumassa työteknisen tai hygieenisen syyn niin vaatiessa. Ilmoita kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle kuivalannan varastoinnista aumassa 14 vuorokautta ennen varastoinnin aloittamista (aumailmoitus). Aumaa ei saa sijoittaa alle 100 metrin etäisyydelle vesistöstä, valtaojasta tai talousvesikaivosta eikä alle viiden metrin etäisyydelle ojasta. Myös lannan levitys poikkeustilanteissa ilmoitetaan kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle (lantapoikkeus)

Lanta-analyysi (kokonaistyppi ja liukoinen typpi) on teetettävä lannasta vähintään 5 vuoden välein. Erillinen typpianalyysi on teetettävä jokaisesta lantalajista, jota tilalla syntyy yli 20 m³ vuodessa. (1 hevonen ja 1 poni tuottavat lantaa keskimäärin 20 m³).