Hyppää sisältöön

Soile Yli-Mäyryn taidelinnan portti Orimattilassa 1600x300x72

Orimattilassa on viisi Museoviraston valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (rky) luokittelemaa kohdetta: Orimattilan kirkonmäki, Tönnönkosken silta ja myllypaikka, Heinämaan kylä, Kinttulan kartano sekä Ratulan kartano.

Orimattilan kirkonmäkeen kuuluvat seurakuntakoti (arkkitehti Ilmari Launius, 1929), uusrenessanssityylinen kirkkoherran pappila (arkkitehtitoimisto Kiseleff ja Heikel, 1884), hautausmaa, pitäjänmakasiini (1896) sekä raitin asuin- ja liikerakennukset (rakennettu pääosin 1800-l. lopussa). Ne muodostavat kokonaisuuden, jossa perinteisen 1900-luvun alkupuolen kirkonkylän ilme on hyvin säilynyt. Kirkonkylän raitin varrella oleva kivinen 1700-paikkainen ristikirkko on rakennettu 1862-1866 lääninarkkitehti Jean Wiikin ja maisteri Nestor Tallgrenin laatiman suunnitelman mukaan. Kirkkoon liittyvä avolyhtyinen kellotorni on korotettu nykyasuunsa 1930-luvulla. Hautausmaa sijoittuu kirkon yhteyteen.

orimattilan kirkko talvisessa auringonlaskussa

Tönnönkosken silta ja myllypaikka kuuluvat valtakunnallisesti arvokkaaseen Porvoonjokilaakson maisema-alueeseen ja ne kuvastavat paikan pitkää ja monipuolista myllyperinnettä. Vuonna 1911 rakennettu betonikaarisilta on luokassaan Suomen vanhin ja se on Tiemuseon museosilta. Sillan suunnitteli sillanrakennusprofessori Jalmar Castrén ja urakoi Tampereen sementtivalimo. Siltaan liittyy sen pohjoispuolella oleva koskimaisema sekä kaksi myllyä 1800-luvulta ja 1900-luvun alusta. 1906 valmistunut Tönnön koulu sijaitsee kosken lähellä maisemallisesti näkyvällä paikalla.

Heinämaan kylä on tunnettu rikkaasta käsityöläisperinteestä sekä siihen liittyvästä mäkitupalaisasutuksesta, joka antaa kylälle sen hyvin säilyneen ominaisilmeen. Asutus keskittyy vanhan kylätien ja maantien risteyksen ympäristöön. Rakennuskannasta on helposti havaittavissa eri yhteiskuntaluokkien rakennusten ominaispiirteet, jotka erityisen selvästi näkyvät Ristonmäen ja Mahalanmäen mäkitupa-alueilla, joista jälkimmäisen käsityöläisalueen vanhimmat asuinrakennukset ovat peräisin 1700-luvulta. Heinämaan kylän keskuksen, Keskikylän, rakennuskantaan kuuluvat entinen kyläkauppa, 1870-luvulla rakennettu entinen kansakoulu ja 1930-luvun rukoushuone. Entinen meijeri, joka muutettiin vuonna 1921 nuorisoseurantaloksi, sijaitsee maisemallisesti näkyvällä paikalla kylää ympäröivien peltojen pohjoisosassa.

Kinttulan kartano sijaitsee Artjärven kirkon eteläpuolella Pyhäjärven pohjoisrannalla, Villikkalan ja Säyhteen järvistä laskevan joen suussa olevalla niemellä. Niemen kärjessä on Artjärven Linnanmäki, josta on löydetty kehämuurin jäänteitä. Kartanon empiretyylinen päärakennus rakennettiin 1837-1838 arkkitehti A.F. Granstedtin suunnitelmien mukaan. Savesta ja kanervista muurattu talli on rakennettu 1800-luvun puolivälissä ja kivinavetta 1800-luvun loppupuolella. Talouspihaa itäpuolelta rajaavat arkkitehti Väinö Vähäkallion 1929 suunnittelema sivurakennus ja entinen pehtorin asuinrakennus. Pellonrajassa olevat suuret talousrakennukset ovat 1900-luvulta.

Ratulan kartano sijaitsee Villikkalanjärven koillisrannalla Lanskinjokivarressa, jossa avautuu hyvin laaja 1700-luvun lopun viljelymaisema. Kartanomaisemaa halkoo 1700-luvun linjauksen säilyttänyt maantie. Ratulan kartanon kaksikerroksisen päärakennuksen ensimmäisen kerroksen runko on peräisin 1780-luvulta, vapaaherra Bernd Magnus Stackelbergin ajalta. Kartanon pihapiirissä on talousrakennuksia 1800-luvulta ja englantilaistyylisessä puistossa on huvimajoja ja puistorakennelmia, mm. 1854 rakennetut Iloniemi-paviljonki ja Eugenien telttakattoinen paviljonki. Empirevaikutteineen viljamakasiini on luonnonpuiston reunassa. Kartanon omistaja, agronomi Gustaf Alexander Rotkirch perusti luonnonpuistoon ulkoilmamuseon 1923.

Lisätietoja valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä

Muita arkkitehtuurikohteita Orimattilassa

Kuivannon kylässä, näkyvällä paikalla korkean mäen laella, sijaitsee 1931 rakennettu rakennusmestari Heikki Tiitolan suunnittelema Kuivannon kirkko.

Artjärven vuonna 1840 valmistunut empirevaikutteinen, päätytornillinen ristikirkko on Artjärven neljäs kirkkorakennus. Kirkon on suunnitellut arkkitehti Anders Fredrik Granstedt. Kirkon vieressä on vuonna 1927 rakennettu seurakuntasali. Tien toisella puolella sijaitsee rapattu lainajyvästö vuodelta 1825. Rakennus on nykyisin kotiseutuyhdistyksen museokäytössä. Makasiinin vieressä ovat jäljellä kirkossa kävijöitä varten tarkoitetut hevostallit.

Orimattilan kaupungintalo (Erkontie 9) edustaa tyyliltään modernismia. Sen on suunnitellut arkkitehti L.E. Hanstén ja se valmistui vuonna 1937. Kaupungintalon kokonaisvaltainen remontti valmistui vuonna 2004.

Rakennus- ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä on myös taiteilija Soile Yli-Mäyryn Taidelinnana nykyään toimiva entinen tehtailija K.H. Attilan asuintalo keskustassa (Erkontie 8). Kirkkoarkkitehti Josef Stenbäckin suunnittelema punatiilirakennus on rakennettu 1890-luvulla ja se edustaa uusgoottilaista tyyliä.

Teollisuusrakentamista edustaa Orimattilan Kehräämö, joka on entinen villatehdas ja nykyään kulttuuri-, ostos- ja viihdekeskus. Tehtaan vanhin osa on peräisin 1900-luvun alusta.

Vanhaa puukaupungin tunnelmaa voi aistia Käkelänraitilla Orimattilan Käkelän alueella, missä on hyvin säilyneitä puisia asuinrakennuksia pääosin 1800-1900-lukujen vaihteesta.