Hyppää sisältöön

Orimattilan kotiseutumuseon piharakennukset 1600x300

Artjärven kotiseutumuseo on Päijät-Hämeen alueen vanhin kotiseutumuseo. Museoalueelle on koottu perinnepihapiiri 1700- ja 1800-luvuilta peräisin olevista rakennuksista. Artjärven kotiseutumuseon omistaa ja museota ylläpitää Artjärven kotiseutuyhdistys.

Museo on avoinna sopimuksesta.
Käyntiosoite: Ratulantie 312, Ratula, Artjärvi
Tiedustelut: Artjärven kotiseutuyhdistys, pj. Kirsti Metso puh: 0400 997 528

artjarven kotiseutumuseon vanhoja rakennuksia

Artjärven kotiseutuyhdistyksen museo ja sen rakennukset

Artjärven Kotiseutuyhdistys on perustettu 1921. Sen perustajajäseninä ovat olleet Ratulan kartanon silloiset omistajat, agronomi Gustaf Alexander ja rouva Märtha Rotkirch sekä opettajat Aino Virtakangas, K. E. Majala, maanviljelijät Jalmar Lakkila , K. Eerolainen, neidit Aino Kuusisto everstinna Constance Holmström, neiti Elin Hamberg ym. monista avustajista on ennen kaikkea mainittava paikkakunnalla silloin asunut taiteilija Werner Åström.

Agronomi G. Alexander ja rouva Märtha Rotkirch lahjoittivat 1 1.8.1923 Artjärven Kotiseutuyhdistykselle "Museo" nimisen tonttimaan siinä olevine rakennuksineen, alaltaan n. 0,22 ha.

Saman vuoden tammikuussa ostettiin talonpoika Eemil Kuuselalta Iitin pitäjän Sääskjärven kylästä vanha asuinrakennus, jonka löysivät opettaja K. E. Majala ja maanviljelijä Jalmar Lakkila ja totesivat sen hyvin sopivaksi museon tarpeisiin. Rakennuksen seinässä on vuosiluku 1757. Rakennus maksoi 4.500 silloista markkaa. Rakennus tuotiin ja pystytettiin nykyiselle paikalleen talkoilla.

Tuvan lattiahirret ovat Jokirannan eli entisen lampuoti Erland Markkolan vanhasta riihestä. Ovet ja oven vuorilaudat on saatu lahjoituksina, toinen Hietanan Takalasta, yksi ikkuna vuorilautoineen saman kylän Riuttalasta, vanha vuorilauta Loviisasta suutari Holmströmin talosta.

Alkuperäisenä katteena käytettiin tuohta, jonka lahjoittivat Kirkonkylän Jalmar Lakkila, Hietanan Kaanula ja Kalliola.

Mylly on ostettu mylläri Tuomikoskelta Villikkalan kylästä 600 mk:lla v. 1924. Se on sitä ennen seisonut Herralan mäellä Hiitelänkylän Hovin maalla, sieltä se muutettiin Salmelan kylän Tupaselaan josta mylläri Tuomikoski muutti sen Villikkalaan Mäkelän taloon.

Mylly on rakennettu hirsistä, kooltaan 4 x 4 m ja korkeutta on 7 m. Se on myöhemmin uusittu tammella, siivillä ja katolla. - Jos kivet olivat 9 korttelia, niin siivet olivat 9 syitä. Myöhemmin oli tavalliset mitat 8 korttelia ja 8 syitä. (Kortteli = 114 kyynärää = 14,8 cm, syli = 3 kyynärää = 6 jalkaa = 1,7814 m).

Myllyn jälleenrakentamisen suorittivat kirvesmiehet Jalmari Kallio, Nestor Töyrylä ja Hugo Laurila vanhan myllärin ohjaamina. Viime mainitun valokuva on myllyssä. Myllyn rakennuskustannukset nousivat yht. 1.215 mk:aan.